Raippaluodon silta, ikoninen maamerkki

Raippaluodon silta Vaasan edustalla on Suomen pisin silta. Se avattiin liikenteelle vuonna 1997. Sillan on suunnitellut SuunnitteluKORTES, josta tuli osa WSP Finlandia vuonna 2004.

Asiakas

Tiehallinto (nyk. Väylä)

Projektin vaihe

Rakentaminen aloitettu 05/1994 - valmis 10/1997

Raippaluodon silta on merkittävä insinööritaidon saavutus. Tämä 1 045 metriä pitkä vinoköysisilta yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaressa (Korsholm), lähellä Vaasaa. Sillan vihki vuonna 1997 käyttöön Suomen presidentti Martti Ahtisaari, ja siitä on tullut tärkeä yhteys alueelle. Se toimii myös porttina UNESCO:n maailmanperintöalueelle, joka tunnetaan ainutlaatuisesta luonnostaan merestä kohoavalla maaperällä, sekä elävästä saaristokulttuuristaan.

Lauttayhteyden korvaaminen

Raippaluodon silta rakennettiin korvaamaan lauttayhteys Raippaluodon ja mantereen välillä. Sillassa on kaksi betonipylonia, jotka kohoavat 82,5 metrin korkeuteen ja tukevat rakennetta 64 vinoköyden avulla.

Sillan rakentaminen alkoi vuonna 1994 ja kohtasi lukuisia haasteita, mukaan lukien ankarat sääolosuhteet. Esiin nousi tarve kehittää täysin uusi innovatiivinen pystytysmenetelmä pääjännitteessä sekä uusi hitsaustekniikka teräspalkkien liittämisessä. Silta oli ensimmäinen Suomessa, joka hitsattiin täytelankahitsauksella, menetelmällä, joka osoittautui välttämättömäksi Merenkurkun saariston tuulisissa olosuhteissa.

Ikoninen maamerkki merkitsi edistystä siltainsinööritaidossa

Raippaluodon silta ei ole vain kriittinen infrastruktuurihanke, vaan myös ikoninen maamerkki. Sen valmistuminen merkitsi merkittävää edistystä suomalaisessa siltainsinööritaidossa ja on sittemmin parantanut alueen liikennettä ja yhteyksiä. Sillan vaikuttava suunnittelu ja rakentaminen ovat herättäneet kansainvälistä huomiota ja ovat edelleen ylpeyden aihe paikalliselle yhteisölle.

Avaamisestaan lähtien silta on seissyt suunnittelijoidensa ja rakentajiensa kekseliäisyyden ja sitkeyden todistuksena. Hanke ilmentää WSP Finlandin ylläpitämiä korkeita suunnittelu- ja rakennusstandardeja, ja se on edelleen keskeinen osa alueen infrastruktuuria.

Silta suunniteltiin kestämään voimakkaita merituulia vaikeassa merenpohjaympäristössä. Huolellisten testien ja tuulianalyysien tuloksena suunniteltiin erityiset sivutuulisuojat ylärakenteen alle parantamaan siltakannen käyttäytymistä haastavissa tuuliolosuhteissa. Tämä suunnittelukonsepti on osoittanut tehokkuutensa vuosien varrella. Siltakansi on vakaa myös kovassa tuulessa.

Pystytys tehtiin käyttämällä vapaakonsolimenetelmää pääjänteessä. Lähestymisjänteiden ylärakenne on tyypillinen yhdistelmäpalkkirakenne, joka muuttuu vinoköysisillaksi ilman laajennusliitoksia - jatkuvana palkkina alusta loppuun. Pääpalkkien korkeus on pienempi vinoköysisillan alueella.

Konsultointipalvelut kattoivat konseptisuunnittelun, yksityiskohtaisen suunnittelun ja rakennusvalvonnan.

Työn laajuus jaettiin kolmeen vaiheeseen:

Konseptisuunnittelu
Yksityiskohtainen suunnittelu
Tekninen rakennusvalvonta

Yksityiskohtainen suunnittelu sisälsi seuraavat:

Sillan analyysi
Rakenteiden laskelmat ja mitoitus
Aerodynaaminen analyysi, tuulitunnelitestausohjelma
Rakenteiden mitoitus
Yksityiskohtaiset piirustukset, työpiirustukset
Määräluettelot
Huolto-ohjelma

Faktat

Pituus

1 045 m

Leveys

12 m

Pääjänne

250 m

WSP tekee sillan kuntotarkastuksia

Siltarakenteisiin on sillan valmistumisesta lähtien tehty useita tarkastuksia ja se kuuluu suurten terässiltojen tarkastusohjelmaan. Väylä/EPO-ELY teettää näitä tarkastuksia säännöllisesti 5–7 vuoden välein ja niillä seurataan sillan yleiskunnon kehittymistä.

WSP on tehnyt viime vuosina sillalle useita ylläpitoon liittyviä tarkastuksia sekä korjaussuunnittelu- ja asiantuntijatyötä sekä konsultoinut sillan automatisoidun talvikunnossapidon perusparannusta.

”Ohjelmoitujen tarkastusten lisäksi teemme vauriohavaintoihin perustuvia sekä säilyvyyteen tai toiminnallisuuteen liittyviä kohdennettuja tarkastuksia aina tarvittaessa. Silta on valtava kokoonpano erilaisia pieniä osia, joten usein on tarvetta eri osien toiminnan tarkastelulle”, kertoo projektipäällikö Pasi-Pekka Kotakartano.

Upea parannus valaistukseen vuonna 2024

Valaistusprojekti pyrki parantamaan sillan visuaalista vetovoimaa ja varmistamaan turvallisuutta yöllä merellä liikkuville. Valaistusasennus oli monimutkainen tehtävä haastavien rannikko-olosuhteiden, kuten voimakkaiden tuulien, äärimmäisen kosteuden ja suolaisen meriveden vuoksi.

Valaistusprojekti hyödynsi 76 DMX-ohjattua RGBW-valaisinta, jotka valaisevat sillan betonipintoja eri kulmista. Huolimatta ankarista talviolosuhteista, jotka sisälsivät pakkaslämpötiloja ja voimakkaita tuulia, asennustiimi teki sinnikkäästi työtään. Saimme lopullisen ohjelmoinnin päätökseen elokuussa 2024, ja silta oli valmis loistamaan erilaisilla valaistusteemoilla, mukaan lukien erityisvärit ja väriyhdistelmät merkittäviä tapahtumia varten.

Arkipäivisin valaistus on hillittyä, muuttuen vähitellen lämpimästä valkoisesta viileään valkoiseen elokuusta toukokuuhun. Kesällä valaistus on pois päältä. Vuosittainen valaistusaikataulu ottaa huomioon sillan ainutlaatuisen luonnonympäristön. ”Suunnittelussa otettiin huomioon sijainti, näkymät, ympäröivä ympäristö sekä lähistön asukkaat ja yritykset. Valosaaste estettiin tarkalla valon suuntaamisella”, kertoo valaistusasiantuntija ja projektipäällikkö Annukka Larsen.

Uusi valaistusjärjestelmä ei vain paranna Raippaluodon sillan esteettistä vetovoimaa, vaan myös parantaa turvallisuutta kuljettajille ja jalankulkijoille. Dynaamiset valaistustehosteet ovat tehneet sillasta paikallisen maamerkin, joka houkuttelee vierailijoita ja valokuvaajia, erityisesti tapahtumien ja juhlien aikana.

"Kunnalle oli tärkeää toteuttaa valaistusprojekti avoimesti ja vuoropuhelussa asukkaiden kanssa. Projekti ei ollut itsestäänselvyys, ja hyötyjä ja kustannuksia punnittiin jatkuvasti. Uskomme, että valaistus tuo toivoa pohjoisen talven pimeyteen, jolloin päivänvaloa on vain 5-6 tuntia päivässä", kertoo Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg.

Kunnan työntekijät kytkevät päälle valaistukset erikoistilanteita varten, kun taas muut tilanteet kytkeytyvät päälle automaattisesti. Kunnanjohtaja on itse ollut alusta asti mukana hankkeen edistäjänä ja oppinut prosessin aikana myös itse ohjaamaan valaistusta etäyhteyden kautta.