Katse kaupunkiseutuihin

Aluekehityksen tarkasteluissa on totuttu käsittelemään kuntia ja maakuntia. Tämä lisäksi on tehty selkeä ero kaupungin ja maaseudun välillä. Tiukka rajaus jättää kuitenkin paljon arvokasta tietoa pimentoon. Kun laajennamme näkökulmaa ja alueellisen tarkastelun viitekehystä, pystymme tunnistamaan menestys- ja vetovoimatekijöitä aiempaa tehokkaammin. Tästä on hyötyä paitsi alueiden myös koko Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämisessä.

Suomi | perjantai 18. marraskuuta 2022
Lukuaika : 3 min

Kaupunkiseudut ovat Suomen kansantalouden sampoja, joita koskevaa tietopohjaa tulisi lisätä. Väkirikkaina alueina niille kohdistuvat investoinnit hyödyttävät monia. Lokakuussa julkaisemamme Alueiden tutkimus ottaa tänä vuonna vertailuun kaupunkiseutujen ominaispiirteet, vahvuudet ja haasteet. Tutkimuksessa asetetaan rinnakkain seitsemän väkirikkainta kaupunkiseutua, joiden elinvoimaa ja tulevaisuusvalmiutta tarkastellaan inhimillisen pääoman, tuottavuuden sekä vihreän rakennemuutoksen indikaattorien kautta.

Kuva 1. Suomen väestöstä 57% asuu suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Kaupunkiseudut kehityksen vetureita

57 % suomalaisista asui vuonna 2021 Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Tampereen, Turun tai Oulun seudulla. Manner-Suomen maapinta-alasta nämä kaupunkiseudut kattavat yhteensä 11 %. Näiden seitsemän kaupunkiseudun kehitystä tuetaan valtion kanssa tehtyjen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten avulla. Tavoitteena on rakentaa ilmastoviisaita kaupunkiseutuja, lisätä asuntotuotantoa helposti saavutettavilla alueilla ja kasvattaa kestävien liikkumismuotojen osuutta osittain yhteisrahoitteisilla hankkeilla.

Kaupunkiseutujen merkitys on siis tunnistettu, mutta mitä tiedämme kaupunkiseutujen eroista ja niiden sisäisestä dynamiikasta tai synergioista? Alueiden tutkimus ei tarjoa kysymykseen kattavia vastauksia, mutta se tarjoaa hyvän mahdollisuuden vertailla alueiden tunnuslukuja, elinvoimaa, tulevaisuuden menestystekijöitä sekä vetää tuloksista johtopäätöksiä kehitystyön tueksi.

Helsingin ja Tampereen seudut elinvoimaisimmat

Helsingin seudun neljätoista kuntaa muodostavat Suomessa ainutlaatuisen väestökeskittymän ja elinvoimaisten kuntien klusterin, missä kyky kohdata tulevaisuutta on indeksillämme mitattuna kauttaaltaan hyvä. Tämä elinvoimaklusteri ei pääty rajoihinsa, vaan säteilee elinvoimaa myös ympäryskuntiin, ja kaikkiin kuntiin, joihin se yhdistyy alle kahden tunnin sujuvilla liikkumisyhteyksillä, erityisesti logistiikan ja raide- sekä lentoliikenteen osalta. Helsingin seudun työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 72 %, ja muiden seutujen työpaikkaomavaraisuus vaihtelee Lahden 61 %:sta Tampereen 66 %:iin. Helsingin seudun yritysten keskimääräinen liikevaihto asukasta kohden on selvästi korkein.

Väestöltään huomattavasti pienempi Tampereen seutu on kuitenkin lähes tasoissa Helsingin seudun kanssa, vaikka kuntien keskinäiset erot indeksillämme mitattuna ovatkin siellä suuremmat. Tampere huokuu elinvoimaa ympäröiviin kuntiin siinä määrin, että kärkipaikan kuntien vertailussa veivät tänä vuona Pirkanmaan kunnat Pirkkala ja Lempäälä.

Kaupunkiseutujen tunnusluvut kertovat mielenkiintoisia piirteitä kaupunkiseutujen eroista. Seutujen kuntien elinvoimapisteiden maksimin ja minimin erotus kuvaa elinvoiman hajontaa seudulla. Uusimman tilastotiedon valossa hajontaluvut ovat: Helsingin seutu 34, Lahden seutu 47, Turun seutu 48, Oulun seutu 63, Jyväskylän seutu 65, Tampereen seutu 66 ja Kuopion seutu 98.

Kuva 2. Taulukossa on esitetty tunnuslukujen keskiarvoja kuntien väkiluvulla painotettuna.

Kaupunkiseudun kasvaessa keskuskaupungin asema kaupan keskuksena muuttuu

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on seitsemän vuoden aikana (2013–2020) ollut seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla puolet nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Seitsemän kaupunkiseudun vertailussa Helsingin ja Tampereen seuduilla kaupan kasvu on ollut kaikkein suurinta sekä euromääräi- sesti että asukasta kohden tarkasteltuna.

Keskuskaupungin merkitys kaupan keskuksena vaihtelee kaupunkiseuduilla. Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa keskuskaupungin osuus kaupan liikevaihdosta on yli 80 %. Keskuskaupunkien keskustat ja niitä ympäröivät kaupan alueet ovat kaupunkiseutujen merkittävimmät kauppapaikat. Lahdessa keskuskaupungin osuus kaupan liikevaihdosta on 77 %, mutta väestöön suhteutettuna se on vertailuseuduista kaikkein suurin. Sen sijaan keskuskaupungin osuus kaupan liikevaihdosta jää Helsingissä 40 prosenttiin, Turussa 54 prosenttiin ja Tampereella 64 prosenttiin. Väestöltään suurimmilla kaupunkiseuduilla asukkaita ja ostovoimaa on merkittävästi myös keskuskaupunkia ympäröivissä kunnissa, jolloin myös kauppa on seuduilla tasaisimmin saavutettavissa.

Kasvu kaupunkiseuduilla on ollut tosiasia viimeisen vuosikymmenen jaksolla Lahden seutua lukuun ottamatta. Katse kannattaa jatkossakin kiinnittää kuntien ja maakuntien lisäksi kaupunkiseutuihin. Lahden ja Helsingin seutu liittyvät toisiinsa saumattomasti, eli niiden väliin ei jää ulkopuolella olevia kuntia. Seitsemästä yli 100 000 asukkaan keskuskaupungin kaupunkiseuduista yllättää väestömäärältään Lahden seutu, missä väkimäärä on suurempi kuin Kuopion kaupunkiseudulla ja vain hieman Jyväskylän seutua pienempi.