Pandemian jälkeinen palveluvelka ja elinkeinojen toipuminen varmasti askarruttavat; suurissa kaupungeissa lisäksi keskustojen elpyminen. Samalla painavat päälle työmarkkinoiden hyvin erilaiset alueelliset haasteet. Työvoiman kysynnän ollessa nyt hyvällä tasolla on ratkaistava kohtaannon ongelma, tunnistettava osaajakuilut ja ennakoitava osaamistarpeet. On myös onnistuttava paremmin ulkomailla syntyneiden työllistämisessä. Kaupunkistrategioiden pian valmistuessa nähdään, millaisin kärjin valtuustot haluavat kaupunkien kehitystä edistää.
Miten kaupungin kestävyys kuntapäättäjän näkökulmasta hahmottuu? Se on organisaation toiminnan johtamista ja kaupunkiympäristön kehittämistä siten, että kokonaiskestävyyden tavoite saavutetaan eikä tulevien sukupolvien menestymisen ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia kavenneta. Vastuullisuus tarjoutuu uudeksi tavaksi johtaa, sillä kaupunkien ympäristötavoitteiden saavuttamisella alkaa olla kiire. Myös kestävyyden ajurit ovat vahvemmat kuin yhdelläkään edellisellä valtuustokaudella. Johtamisen kannalta kestävyyden tärkeimmät osa-alueet ovat inhimillinen pääoma, kaupunkiympäristö ja talous. Kestävyyden systeemiset ratkaisut näissä voisivat vauhdittaa kokonaiskestävyyden edistämistä.
Kävin puhumassa kuntapäättäjille kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta alkaneella kaudella ja esitykseni päätteeksi kiteytin viestin napakaksi päättäjän muistilistaksi. Lista sai hyväksyvän palautteen ja haluankin osoittaa sen Suomen kuntien kaikille vastuuhenkilöille.
Päättäjä muista ainakin nämä:
1. Esitä kysymyksiä ja tee aloitteita
2. Vaadi tutkittua tietoa, todennettuja tuloksia ja niistä viestintää
3. Etsi synergioita, vaikuttavuutta ja edellytä priorisointia sen mukaan
4. Hankinta on vahvin vipu muuttaa ulkoista maailmaa
5. Johtaminen on keino muuttaa kunnan omaa toimintaa ja vaikuttaa sidosryhmiin.
Parhainta menestystä kaudelle 2021-25!
Terhi Tikkanen-Lindström
Johtava asiantuntija
Strateginen konsultointi