Kuka suunnittelee julkista kaupunkitilaa?

Olemme olleet alkuvuoden aikana mukana yli sadassa projektissa. Noin 70 osaajan joukosta löytyy hortonomeja, miljöösuunnittelijoita, arkkitehteja, maisema-arkkitehteja, taiteen ja kauppatieteen maistereita, insinöörejä, akustikkoja ja muotoilijoita. Monilla on useampia tutkintoja.

Kenen näkökulmaa korostaisi? Pureutuisiko kävelykatujen toiminnallisuuteen, ekosysteemipalveluiden käsitteisiin, kaupallisen keskustan vetovoimaisuuteen, liiketilojen äänimaailmaan, kestävän matkailun lähtökohtiin, näkövammaisten opasteisiin, dynaamisiin istutuksiin vai virtuaaliseinien kiistämättömiin etuihin asukastilaisuuksissa. Mielenkiintoisten kohteiden määrä on runsas.

Olen ollut WSP:llä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Muutto Lauttasaaresta Triplaan on edessä, ja kellarin vanhoja muovikääröjä katsellessa voi vain hämmästellä, miten paljon tavat tehdä suunnitelmia ovat lyhyessä ajassa muuttuneet. Tai lyhyeltä aika on ainakin itsestä tuntunut. Myös suunnittelun tavoitteet tuntuvat painottuvan aina uusin korostuksin. Sen olen kuitenkin oppinut, ettei laadukas suunnitelma synny pelkästään yhdellä työpöydällä, vaan ennen muuta monipuolisella osaamisella.

Rohkeus avoimeen vuoropuheluun niin kollegan kuin asiakkaan ja sidosryhmien kanssa on onnistuneen projektin oleellinen lähtökohta. Työpisteiden ääressä kuulee välillä tiukkaakin sanailua tavoitteiden oikeasta suunnasta. Se kuuluu asiaan. Monialaisen joukkomme ennakkoluuloton suhtautuminen uuden oppimiseen, asioiden tutkimiseen sekä itsensä haastamiseen on aina yhtä kiinnostavaa ja tuloksiltaan palkitsevaa. Kukapa meistä osaisi yksin suunnitella oikeat vastaukset päivänpolttaviin tulevaisuuden haasteisiin.

Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on Keimolan valvontatornin ja Lincolninaukion suunnittelu. Siinä noin 40 suunnittelijan monialainen työryhmä on tehnyt ideakilpailusta lähtien kahdeksan vuoden ajan töitä yhdessä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Tornin kunnostuksen ja Lincolninaukion pääsuunnittelijoina olemme toimineet tiiviissä yhteistyössä taiteilijoiden Marjukka Korhosen ja Markus Raivion kanssa. Pian voimme vihdoin juhlistaa Keimolan entisen moottoristadionin valvontatornin ja sen ympäristön muutosta uudeksi, kiinnostavaksi julkiseksi kaupunkitilaksi sekä näyttäväksi interaktiiviseksi tilataideteokseksi.

Kuva: Keimolan tornin erityisvalaistuksen kokeilua työmaalta syksyllä 2019.