Palvelumuotoilulla kestävämpiä kaupunkeja

Palvelumuotoilu on päivän sana ja kaikkien huulilla. Palvelumuotoilussa pyritään syvälliseen käyttäjäymmärryksen hankkimiseen jo ennen kuin palvelua, toimintamallia tai esimerkiksi kaupunkitilaa ryhdytään suunnittelemaan. Palvelukonseptin tai suunnitelman toimivuutta tutkitaan, testataan ja kehitetään mielellään koko projektin ajan. On tärkeää tunnistaa myös erilaisten sidosryhmien tietämys ja tarpeet sekä ennakoida mahdolliset riskit.

- Palvelumuotoilun lähestymistavassa olennaista on kaiken läpileikkaava käyttäjäkeskeisyys sekä sujuva monialainen yhteistyö. Palvelumuotoilun keinoin hajanainenkin taustatieto ja eri alojen tulokulmat saadaan yhdessä kiteytettyä suunnitteluratkaisujen tueksi, kertoo WSP:n palvelumuotoilija Jaana Liiri.

Rohkeiden kokeilujen ja käyttäjäymmärryksen syventämisen myötä syntyvät usein parhaat suunnitteluratkaisut. Palvelumuotoilun keskeiset metodit eli työpajat, palvelupolut, käyttäjäprofiilit, haastattelut ja havainnoinnit auttavat moneen pulmaan. 

- Asiakkaille tilaaja- ja suunnittelupuolen tiivis yhteistyö ja ideointi näyttäytyy selkeänä etuna. Luovassa ja yhteisessä prosessissa muodostuneet ideat osoittautuvat useimmiten oikein hyvin tavoitteita palveleviksi, projektijohtaja ja teollinen muotoilija Pia Salmi summaa.

Kaupunkia voidaan tarkastella eräänlaisena palveluna. Se on alusta, joka eri tavoin pyrkii palvelemaan moninaista kaupunkilaisten joukkoa. Palvelumuotoilijoiden ammattiosaamisen ja muotoilumetodien hyödyntämisen avulla saadaan parempi käsitys esimerkiksi siitä, miten kaupunkitilaa tuotetaan ja käytetään.

- Haluamme työssämme aktiivisesti parantaa kaupunkisuunnitteluhankkeiden vuorovaikutuksen ja lähtötiedon hyödyntämisen laatua ja syvyyttä. Tätä kautta saamme parempaa ja toimivampaa kaupunkia meidän kaikkien yhteiseen käyttöön, kertoo WSP:n palvelumuotoilija Moona Tikka.  

Isommassa kuvassa palvelumuotoilijat tukeutuvat systeemiajatteluun ja kokonaisymmärryksen kerryttämiseen. 

- Ei voida ratkaista yhtä haastetta ja tuottaa samalla ongelmia toisaalle. Kaupunkien kehittymistä täytyy ajatella kokonaan uudella tavalla, luovasti ja ennakkoluulottomasti. Muotoilijat ovat hyviä visioimaan tulevaa ja huomaamaan mahdollisuuksia, Moona kiteyttää. 

Kestäviä tulevaisuuden kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmässä yhteistyössä kaupunkilaisten ja laaja-alaisen asiantuntijajoukon kesken. Palvelumuotoilijat pyrkivät empatian ja jatkuvan kehittämisen avulla varmistamaan, että palvelut, kaupunkitilat ja vaikutusmahdollisuudet ovat saavutettavia, toimivia ja innostavia mahdollisimman monelle. 

Uudenlaiset, monesti kaupunkilaisten omasta aktiivisuudesta nousevat vaikuttamisen tavat valtaavat tilaa ja ohjaavat osaltaan kehityksen suuntia. Samoin tekevät väistämättä kohtaamamme globaalit haasteet ja megatrendit. Näkökulmia yhdistelemällä ja hyvällä yhteistyöllä saadaan arvioitua esimerkiksi sitä, mitä pitäisi ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon väestön vanhetessa, miten kaupunkivihreän lisääminen vaikuttaa hyvinvointiin tai mitä kiertotalouden ratkaisuja voidaan hyödyntää kussakin projektissa. Yhteinen ymmärrys kasvaa kokeilujen, skenaarioiden, visualisoinnin, prototyyppien ja miksi-kysymysten myötä.

Palvelumuotoilun ytimessä on laaja-alainen näkökulma suunnitteluun.  Monialaisissa ja kompleksisissa kaupunkikehitysprojekteissa tarvitaan yhteistä ymmärrystä, kieltä ja sillanrakentajia eri rajapintojen välille. Tämä on palvelumuotoilijoiden ominta alaa. Palvelumuotoilijat ovat hyviä penkomaan ja kiteyttämään haasteiden ydinkysymyksiä – ja ratkomaan niitä monialaisen yhteistyön avulla.

WSP:n palvelumuotoilijat yhdistelevät työssään palvelumuotoilun, kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun sekä vuorovaikutuksen asiantuntemustaan. Hankkeiden kirjo kattaa rakennetun ympäristön kaikki kulmat. 

- Yleisimpiä palvelumuotoilun käyttötapoja hankkeissamme ovat visuaalisia menetelmiä hyödyntävät työpajat ja yhteissuunnittelu. Tästä yksi esimerkki on Leppävaaran alikulkutunnelin projekti, jossa ideoimme yhdessä kaupunkilaisten kanssa, millainen tunneli halutaan. 

Olemme myös toteuttaneet strategisia kaupunkitilaohjeita, joilla linjataan laajasti sitä, minkälaisilla elementeillä kaupunkimme rakentuvat laadukkaiksi ja visuaalisesti korkeatasoisiksi. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämisen hankkeista esimerkkinä voisi mainita Helsingin työmaahaittojen hallinnan ohjelman kehittämisen. Siinä palvelumuotoilua hyödynnettiin yhteissuunnittelussa ja käyttöliittymän kehittämisessä,  Pia kertoo.

Tulevaisuudessa tarve yhä käyttäjälähtöisemmille ratkaisuille korostuu. Teknologisen kehityksen tuomat mahdollisuudet, ilmastokriisin asettamat haasteet sekä ihmisten tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen, tekevät kaupunkisuunnittelusta yhä vaikeammin hallittavan kokonaisuuden. Muotoilun avulla eri osapuolet saadaan yhteisen pöydän ääreen ja ihmisten luontainen luovuus valjastettua parempien ratkaisujen kehittämiseksi. Lopputuloksena syntyy aitoa lisäarvoa – kestävämpiä kaupunkeja, elämyksellisiä ympäristöjä ja arjen sujuvuutta.  

Esimerkkejä palvelumuotoilijoiden hyödyntämisestä projekteissa:

• Laadullisen lähtötietoaineiston keruu esimerkiksi havainnoinnin ja asukashaastatteluiden avulla (design etnografia)
• Sosiaalisten vaikutusten arvioinnit suunnitteluprojekteissa
• Suunnitteluratkaisuja tukevat, paikallistietoa painottavat analyysit ja esiselvitykset
• Koulutukset ja valmennukset: kaupunkiympäristön käyttäjälähtöisen suunnittelun tuki
• Kestävyysmuutoksen muotoilu: monialaisen yhteistyön tukeminen, kestävän suunnitteluprosessin kehittäminen, kestävyystyökalujen ja -tapojen konseptointi
• Vuorovaikutuspalvelut: tapauskohtaisesti mietityt vuorovaikutuspaketit suunnittelutyön tueksi (työpajat, tilaisuudet, kyselyt ja käyttäjätutkimukset) 
• Digikehitys: digitaalisten ratkaisujen kehittäminen palvelumuotoilun metodein
• Placemaking: merkityksellisten paikkojen luominen väliaikaisten tilallisten kokeilujen kautta