Tutkimuksessa hyödynnettiin useita menetelmiä. Työn aikana suoritettiin havainnointitutkimusta katuympäristössä oleskelusta sekä katuympäristön viihtyisyydestä. Samalla havainnoitiin pyöräpysäköinnin käyttöä ja tarvetta sekä kivijalkaliiketiloja varten toteutettujen lastauspaikkojen käyttöä. Hämeentien varren kivijalkaliiketiloissa toimivien yritysten näkemyksiä selvitettiin kyselyllä. Lisäksi kerättiin tietoa liikennemääristä, joukkoliikenteen käyttäjämääristä ja matkanopeuksista, kadun varrella sattuneista liikenneonnettomuuksista sekä melusta ja ilmanlaadusta.
Hämeentien liikenneratkaisujen muutosten vaikutuksia analysoitiin vertaamalla tuloksia ennen-tilanteeseen. Lisäksi arvioitiin, miten toteutetut ratkaisut vastaavat Hämeentien liikennesuunnittelun aikana asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimus osoitti, että pyöräliikenteen määrät kadulla olivat kasvaneet 500 päivittäisestä pyöräilijästä 2200:aan ja pyöräliikenteen reittivalinnat ovat yhdenmukaistuneet. Lisäksi joukkoliikenteen nopeus ja täsmällisyys olivat parantuneet. Ajoneuvoliikenteen liikennemäärät olivat puolittuneet, mikä on samalla laskenut kadun melutasoa ja parantanut ilmanlaatua. Muut viihtyisyyden laatutekijät, kuten oleskelumahdollisuudet ja katuvihreä, eivät ole juurikaan muuttuneet. Kivijalkaliiketiloja varten toteutetut lastauspaikat eivät toimi odotetulla tavalla, vaan jalkakäytäviä ja pyöräteitä käytetään ajoneuvojen pysäyttämiseen.
Havaittujen vaikutusten ja työssä kerättyjen huomioiden pohjalta raportissa esitettiin ajatuksia siitä, miten Hämeentietä voitaisiin edelleen kehittää. Kehitysehdotukset ottavat kantaa erityisesti katuympäristön viihtyisyyttä parantaviin toimenpiteisiin, mutta myös pyöräpysäköinnin lisäämiseen ja lastauspaikkojen merkintätavan selkeyttämiseen.
Kuvan lähde: Helsingin kaupunki /Raine Huvila