Helsingin kaupungin tavoitteena on kasvattaa pyöräliikenteen kulkumuoto-osuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi laadimme kaupungille pyöräliikenteen kehittämisohjelman vuosille 2020 – 2025. Kaupungin aikaisempi pyöräilyn edistämisohjelma on hyväksytty vuonna 2014 ja myös se on asiantuntijoidemme laatima.
Ohjelman päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun edellisessä ohjelmassa asetettuja tavoitteita tarkasteltiin. Vaikka pyöräliikenteen määrä kasvoi, jäi kulkumuoto-osuudelle asetettu tavoite saavuttamatta. Suurimmaksi syyksi tunnistettiin pyöräliikenteen vaatiman tavoiteverkon hidas toteutuminen: pyöräliikenteen väyliä ei ole rakennettu riittävällä nopeudella ja investointitaso ylsi tavoitteena olleeseen 20 miljoonaan euroon ensimmäisen kerran vasta vuonna 2020.
Keskiössä pyöräliikenteen infrastruktuurin kehittäminen
Pyöräliikenteen uuden kehittämisohjelman tavoitteena on, että Helsinki on kaiken ikäisille sopiva ympärivuotinen pyöräilykaupunki ja pyöräliikenteen kulkutapaosuus on vähintään 20 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa keskitytään erityisesti keinoihin parantaa pyöräliikenteen infrastruktuurin eri osa-alueita. Helsingin pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-2025 sisältää 34 toimenpidettä, jotka on jaettu alatavoitteittain pyöräväyliin, ylläpitoon, työmaihin, pysäköintiin ja palveluihin sekä viestintään ja markkinointiin. Ohjelman toimenpiteistä tärkein ja kiireellisin on kantakaupungin keskeisten pyöräväylien ja baanaverkon rakennuskohteiden priorisointi ja aikatauluttaminen. Sujuvien ja turvallisten reittien lisäksi ohjelman toimenpiteet tähtäävät muun muassa väylien laadukkaaseen ylläpitoon, toimiviin liikennejärjestelyihin työmaiden kohdalla sekä pyöräpysäköinnin lisäämiseen.
Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä kaupunkiympäristöntoimialan projektipäälliköiden ja yksikönpäälliköiden sekä pyöräkonttorin kanssa. Pyöräkonttorin ja WSP:n asiantuntijat muodostivat ydintiimin, joka teki työtä yhdessä ja kokoontui viikoittain edistämään työn sisältöä ja päivittämään tilannekuvan. Työskentelytapa koettiin erittäin hedelmälliseksi ja suositeltavaksi tavaksi toimia. Muiden kaupunkiympäristön vastuuhenkilöiden kanssa vuorovaikutus toteutettiin useissa työpajoissa, kyselyn avulla ja pienryhmäkeskusteluin.
