Viestin muutamaan riviin tiivistyy monta tärkeää näkökohtaa, jotka koskettavat myös rakentamisen toimialaa. Kestävien kiinteistöjen kehittäminen edellyttää, että yksittäisten tekijöiden sijaan pystytään tunnistamaan eri asioiden vuorovaikutussuhteet ja liittämään ne osaksi rakennusten suunnittelu-, rakennus- ja ylläpitoprosessia. Tässä meitä auttaa WSP:n maailmanlaajuinen Future Ready -innovaatio- ja kestävyysohjelma, jonka avulla arvioimme ja teemme ratkaisuja, jotka huomioivat tulevaisuuden tarpeet sekä luonnon että yhteiskunnan kannalta.
Olemme ohjelman tiimoilta miettineet myös rakentamisen toimialaan vaikuttavia trendejä ilmaston, yhteiskunnallisten muutosten, uudenlaisten resurssien sekä teknologian kehityksen näkökulmista. Yhdeksi merkittävimmistä tekijöistä nousi kiertotaloutta tukevien ratkaisujen kehittäminen ja edistäminen.
Kiertotaloutta täytyy tehostaa rakennushankkeissa
Uusien rakennusmateriaalien valmistaminen, rakentaminen, rakennusten käyttäminen ja korjaaminen sekä lopuksi purkaminen kuormittavat ympäristöä, eikä vaikutus ole vähäinen. Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40% raaka-aineista ja aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä.
Rakennus- tai purkujätettä syntyy Suomessa noin 1,6 miljoonaa tonnia, josta noin 85% muodostuu korjaus- ja purkukohteissa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että 70% rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaalina vuoteen 2023 mennessä. Matkaa tavoitteen saavuttamiseksi on kurottavana reilusti: varovaisesti arvioituna noin 60 % rakennus- ja purkujätteestä jalostuu jatkokäyttöön.
Ihannetilanteessa rakennuksen hiilijalanjälki suunnitellaan jo tarveselvityksestä alkaen mahdollisimman pieneksi, huomioiden rakennuksen koko elinkaari ja hyödyntämällä purkumateriaaleja uudelleen käytettyinä sekä uusiotuotteina. Totuus tällä hetkellä on kuitenkin se, että purkamisesta syntyneiden kierrätysmateriaalien käyttämisen kustannukset nousevat korkeammaksi kuin uusien materiaalien. Lisäksi purkumateriaalien uudelleen käyttäminen vaatii paljon osaamista, halua ja tahtoa sekä aikaa kaikilta rakennushankkeen osapuolilta. Miten siis voimme tehdä kiertotaloutta edistävien ratkaisujen edistämiseksi?
Pakkopullasta palkitsevaan kiertotaloustyöhön
Palataan kiertotaloushengessä takaisin lähtöpisteeseen ja António Guterresin viestiin, jossa kehoitetaan asettamaan luonto päätöksenteon ytimeen. Viesti on ytimekäs, mutta ratkaisun sijaan se heittää meille haasteen.
Tavoitetta kiertotaloutta tukevien ratkaisujen kehittämiseen voidaan ohjata pakotetusti yhteiskunnan asettamien vaatimusten ja asetusten kautta, jolloin meidän on välttämätöntä muuttaa toimintatapojamme. Myös teknologinen kehitys tuo ulottuvillemme uusia keinoja käyttää materiaaleja tehokkaammin ja edullisemmin unohtamatta terveellisyyttä ja turvallisuutta. Silti asioita voidaan harvoin muuttaa pakon kautta, vaan muutoksen halun tulee lähteä toimijoista, meistä ihmisistä.
Jokainen alalla toimiva voi henkilökohtaisesti miettiä, miten itse edistäisi materiaalien parempaa kiertoa. Pohdintaan voi hakea tukea useista Suomessa käynnissä olevista innovatiivisista hankkeista tai tehostaa kestävän kehityksen tavoiteasetantaa vapaaehtoisuuteen perustuvilla sopimuksilla, joista yksi esimerkki on Kestävän purkamisen Green deal -sopimus.
Terveellisiä, turvallisia ja ympäristöystävällisiä rakennuksia
Myös sparraaminen alan eri toimijoiden ja hankkeen osapuolten kanssa kannattaa. Hyvien käytöntöjen jakaminen ja yhteinen innovointi vie kohti entistä ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja.
Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on Senaatin kanssa käynnissä oleva Valteri Mäntykangas -koulun rakennushanke, jossa olemme kehittäneet kiertotalouden ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä rakennuttamisen eri vaiheissa. Hankkeessa toteutettiin purkukartoitus, jonka avulla pystyttiin kierrättämään materiaaleja suunnitelmallisesti. Erityisen mielenkiintoisena ympäristökuorman vähentämisen toimena voidaan nostaa esille hankkeessa tehty pilotointi muovin käytön vähentämiseksi.
Korjaus- ja purkukohteiden aiheuttamien rakennus- ja purkujätteiden määrää voidaan vähentää huomioimalla hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteet jo rakennuksen tutkimusvaiheessa, unohtamatta ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuormituksia rakennukselle. Tulevaisuuden näkökulmasta tulee rakennusten ylläpitoon, korjaamiseen, kunnostamiseen ja joustavuuteen kiinnittää erityistä huomiota, jotta vältyttäisiin turhilta purkutöiltä ja rakennukset pysyvät terveellisinä. Pidetään luonto päätöksentekomme ytimessä.
