Henkilöautot sähköistyvät nopeasti ja niiden latausinfra kehittyy markkinalähtöisesti sähköautojen kehityksen rinnalla. Suurteholataus on nousemassa keskeiseksi henkilöautojen julkisen latauksen trendiksi, mutta hinnaltaan edullisempaa hitaampaa julkista latausta tarvitaan edelleen. Tulevaisuuden julkista latausinfraa suunniteltaessa on olennaista ottaa entistä vahvemmin huomioon myös ammattiliikenteen, kuten taksien ja jakeluliikenteen, sekä yhteiskäyttöautojen erityistarpeet. Taksi- ja jakeluliikenteen toimijat näkevät, että sujuvan latauspalvelun mahdollistamiseksi ammattiliikenteellä ja yksityisliikenteellä on järkevää olla erillinen latausinfra. Jatkossa myös sähköiset yhteiskäyttöautot tulevat tarvitsemaan julkista latausinfraa.
AFIR-asetus velvoittaa jakeluinfrastruktuurin kehittämiseen
Raskaan liikenteen kaluston uudistuminen ei ole yhtä nopeaa, mutta sille asetetut tavoitteet ovat merkittävät. Raskaan liikenteen käyttövoimien uudistumista vauhdittavat muun muassa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet.
Jakeluinfrastruktuuri on keskeisessä roolissa kaluston uudistumisen mahdollistajana. Esimerkiksi Euroopan unionissa hyväksytty vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuria koskeva AFIR-asetus velvoittaa jäsenvaltioita toteuttamaan raskaan liikenteen tarpeisiin soveltuvaa latausinfrastruktuuria sekä vedyn ja kaasun tankkausasemia TEN-T-tieverkon varteen ja kaupunkisolmuihin. Käyttövoimien osalta on edelleen epäselvää, mikä vaihtoehtoisista polttoaineista (vety, biokaasu, sähkö) tulee olemaan vallitseva, vai nähdäänkö tulevaisuudessa nämä kaikki rinnakkaisina vaihtoehtoina.
Mikäli julkista raskaan liikenteen latausinfraa ei synny markkinalähtöisesti, on julkisen toimijan tehtävä varmistaa, että julkinen latausinfra kehittyy ja että AFIR-asetuksen vaatimukset täyttyvät. Taloudellisesti toimivan mallin löytäminen raskaan liikenteen sähköistämiseksi voi muodostua merkittäväksi haasteeksi. Raskaan liikenteen julkisen latausinfran kehitystä hidastavat erityisesti investointien suuruus, pitkät takaisinmaksuajat ja kannattavuuden epävarmuus.
Monet suuret logistiikka-alan toimijat tukeutuvat raskaan liikenteen sähköistymisen osalta pääasiassa omaan latausinfraan. Julkista latausta tarvitaan kuitenkin täydentämään yksityistä latausverkostoa, laajentamaan sähköisten kuljetusten toiminta-aluetta ja luomaan latausinfraa, joka on kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä. Julkinen latausinfra palvelee etenkin logistiikka-alan pieniä yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuuksia investoida omaan latausinfraan. Lisäksi se voi toimia yksityisen latauksen täydentäjänä parantaen toimintavarmuutta ja sähköisten kuljetusten luotettavuutta.
Vihreän siirtymän vauhdittamiseksi kuntien kannattaa panostaa ennakoivaan maankäytön suunnitteluun ja sujuvaan luvitukseen. Kuntien tehtävä on tuoda jakeluinfrainvestointeja mahdollistava aluevarausten suunnittelu kiinteäksi osaksi seudullista ja maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua ja kaavoitusta.
