Sotilasliitto Natoon liittymisen ensimmäiset vaikutukset suomalaisten arkeen tulevat nopeasti ja yllättävältä suunnalta. Etelän vilkkaisiin väyliin keskittynyt tienpito joutuu ottamaan huomioon raskaiden kalustokuljetusten kasvun pohjoisessa.
Monikansallinen puolustusyhteistyö sekä siihen liittyvien harjoituksien edellyttämä logistiikka vaativat hyviä liikenneyhteyksiä maan sisällä sekä kumppaneiden kesken.
– Väyläverkosto on rakennettu etelä-pohjoissuuntaisesti, mutta nyt täytyy kiinnittää enemmän huomiota itä-länsisuuntaisten yhteyksien toimivuuteen. Barentsinmeren alue on turvallisuuspoliittisesti tärkeä ja strateginen huoltovarmuuden sekä puolustuksen vuoksi, sanoo WSP:n liikenteen asiantuntija Timo Kärkinen.
Suomi on liikenteellisesti saari, joka on hoitanut kuljetukset lähinnä meritse. Vuonna 2022 tavaraa kulki laivoilla 95 miljoonaa tonnia. Kärkisen mukaan Nordstream-kaasuputkien räjäytykset sekä loppuvuodesta 2023 tapahtuneet merikaapelien ja kaasuputken katkeamiset ovat herättäneet miettimään meriyhteyksien haavoittuvuutta ja vaihtoehtoisia reittejä.
– Sota on pakottanut tarkastelemaan Suomen liikenneyhteyksiä erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta. Itämeri on tärkeä myös Venäjälle, eivätkä suuret häiriöt laivaliikenteelle ole siksi kovn todennäköisiä, mutta niihin on silti syytä varautua.
Uusia yhteyksiä ulkomaailmaan
Vaikka meriliikennettä on mahdotonta siirtää kokonaan raiteille, riskejä voidaan hajauttaa. Uudessa hallitusohjelmassa onkin kiinnitetty huomiota liikenneverkon kriisinkestävyyteen.
Satamien liikenneyhteyksiä parannetaan huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan turvaamiseksi, ja Helsinki-Vantaalle johtavan Lentoradan suunnittelu aloitetaan.
Ruotsin ja Norjan kanssa tavoitellaan EU:n ja Naton investointeja Pohjois-Skandinavian logistiikkayhteyksien parantamiseksi, ja Merenkurkkuun kiinteää yhteyttä Vaasasta Uumajaan aiotaan selvittää.
Naton ja huoltovarmuuden tarpeita palvelee myös Suomen eteläpuolella etenevä Rail Baltica -hanke, joka yhdistää Baltian maat eurooppalaiseen raideleveyteen. Uusia yhteyksiä ovat myös lautat Naantalista Ruotsiin ja bussiliikenne Vaasasta Varsovaan.
– Sama bussiyhtiö suunnittelee jopa 20:tä uutta reittiä Suomen kohteisiin tämän vuoden aikana. Linja-autot eivät ole yhtiön omia, vaan kaluston ja kuljettajien palkkaamisen sijaan yhtiö ilmoittaa tekevänsä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Uudet toimintamallit ovat tervetulleita. Ihmiset haluavat matkustaa, mutta myös välttää lentämistä. Heitä kiinnostaa ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Suomelle uudet yhteydet ja entisten varmistaminen on elintärkeä kysymys, sanoo WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström.
Imua pohjoiseen, tukea itään
Vuonna 2021 Venäjältä tuli tavaraa, lähinnä haketta ja raakapuuta 10 miljoonaa tonnia pääasiassa rautateitse. Venäjälle vietiin noin 1,6 miljoonaa tonnia, pääosin rekoilla.
Koska Alueiden tutkimuksen 2023 tiedot perustuvat osin vuoden 2021 aineistoon, ei sodasta johtuva matkailun ja kaupan romahdus näy vielä täysimääräisesti vertailussa. Viidestä itäsuomalaisesta kaupungista kuitenkin jo neljän eli Kajaanin, Kuopion, Kotkan ja Lappeenrannan sijoitus putosi elinvoimamittauksessa. Vain Joensuu pystyi vielä kohentamaan asemaansa.
Isku vaatii alueen kytkemistä entistä paremmin muuhun Suomeen. Tikkanen-Lindström pitääkin hyvänä, että hallitusohjelma vastaa tarpeeseen parantamalla Savon rataa ja Viitostietä.
– Koko Itä-Suomen täytyy saada sujuvia yhteyksiä muualle, hän sanoo.
Länsi-Suomi tarvitsee yhteyksiä vihreän siirtymän investointien vuoksi, ja Pohjois-Suomen merkitys kasvaa osin samasta syystä: alueella on paljon strategisia mineraaleja, joita varsinkin sähköistyvän maailman akkuteollisuus janoaa.
– Kaivosteollisuus kasvaa vähitellen, matkailu alkaa olla jo ympärivuotista ja isot harjoitukset aiheuttavat toteutuessaan liikennepiikkejä, Tikkanen-Lindström luettelee.
Vaikutusta alueiden elinvoimaan
Tällä hetkellä matkailuyritysten suhdannenäkymät ovat muita toimialoja positiivisemmat ja erityisesti Lappiin suuntautuvat lentovaraukset ovat kasvussa. EU:n matkailun kehitysennusteen mukaan ilmaston lämpeneminen voi siirtää matkailua muualta Euroopasta Pohjoismaihin. Sama ilmiö voi lisätä myös muuttohalukkuutta pohjoiseen.
Tämä kehitystrendi näkyy jo Alueiden tutkimuksissa. Matkailu ja kaivostoiminta ovat nostaneet pohjoisten kuntien asemaa.
Esimerkiksi Pelkosenniemen muuttovoitto asukasta kohden oli Suomen suurin, ja Enontekiö oli tässä seitsemäs. Kittilä sijoittuu kahdeksanneksi työpaikkaomavaraisuudessa. Kasvava matkailu tarvitsee työvoimaa ja tilastojen mukaan matkailupaikkakunnilla ulkomaisen työvoiman määrä on kasvussa.
Tikkanen-Lindström uskoo, että myös Nato-jäsenyys tarjoaa mahdollisuuksia elinvoiman kasvuun. Suomella on esimerkiksi kybertuvallisuus- ja avaruusosaamista, jolle nyt avautuvat ryhmittymän sisämarkkinat.
– Jäsenyys vaikuttaa myönteisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä teknologia- ja puolustusteollisuuden kysyntään. Sillä on isot taloudelliset vaikutukset.
Tikkanen-Lindströmin mukaan maamme alueilla mietitään jo, kuinka vahvuuksia voidaan hyödyntää. Näin esimerkiksi Keski-Suomessa, missä Puolustusvoimat on alueen suurimpia työnantajia.
Lisää tietoa:
Timo Kärkinen, johtava asiantuntija, 040 7237818, [email protected]
Terhi Tikkanen-Lindström, johtava asiantuntija, 046 8783130, [email protected]
Alueiden tutkimuksesta
Alueiden tutkimus on suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n vuosittainen katsaus alueiden elinvoimaan ja tulevaisuusvalmiuteen. Tutkimusta on tehty Ruotsissa vuodesta 2014, Suomessa aloitettiin 2021 ja Norjassa 2022. Raportin vahvuutena on laaja indikaattorien määrä, samankaltaisten kuntien ryhmittely ja aluejako sekä tavoitteena reilu vertailu suhteuttavilla indikaattoreilla ja pitkän aikavälin (7–13 v) tarkastelulla. Tutkimus tarjoaa tietokantoineen perustan alueiden kehityksen ennustamiseen.
Katso tästä Alueiden tutkimuksen 2023 tulokset ja lataa koko raportti
