Työpajoja kahden viikon välein – yhteissuunnittelu nopeutti Esplanadien kokeilua

Perinteisessä kaupunkisuunnittelussa hankkeista laaditaan suunnitelmat, jotka ovat vähän aikaa julkisesti nähtävillä ja kommentoitavissa. Kokeiluhankkeissa mitään ei muuteta pysyvästi ja suunnittelusta toteutukseen pyritään etenemään nopeasti. Esplanadin katukokeilussa työtä vauhditettiin yhteissuunnittelun keinoin.  
 
Yhteissuunnittelussa hankkeen eri osapuolia kuullaan koko prosessin ajan. Kun tilaajat, kumppanit ja alueen asukkaat pääsevät ideoimaan ja kommentoimaan luonnoksia, ei suunnittelun edetessä kenellekään tule yllätyksiä.  Suunnittelun tukena hyödynnetään muun muassa työpajatyöskentelyä ja erilaisia kyselyjä.  
 
- Menettely nopeuttaa prosessia ja vähentää virheitä. Se myös säästää rahaa, sanoo Helsingin Esplanadien katukokeilun projektipäällikkö Pia Salmi WSP:stä. 

Haastava kohde, tiukka aikataulu 

Kaupunkiympäristölautakunta päätti Esplanadien kokeilusta marraskuun puolivälissä 2022, ja kesäkuussa 2023 Esplanadit saivat uuden ilmeen. Käytännössä suunnittelu tehtiin kolmessa kuukaudessa, materiaali- ja kalustehankinnat sekä rakentamisen suunnittelu kolmessa kuukaudessa ja toteutus kuukaudessa. 

- Aikataulu oli hyvin tiivis jopa yhteissuunnittelun menetelmille. Normaalisti tällaiseen käytettäisiin noin vuosi, Pia toteaa. 

Suunnitteluvaiheen aikana pidettiin työpajoja jopa parin viikon välein ja eri teemaisia kokouksia viikoittain. Mukana olivat Helsingin Kaupunkiympäristön lisäksi Esplanadien alueen kiinteistönomistajat ja alueella toimivat yritykset, pelastuslaitos, poliisi, kaupunkilaisraati, Helsingin seudun pyöräilijät, Helsingin satama ja vammaisneuvosto. Lisäksi suunnitelmia esiteltiin kaikille avoimissa tilaisuuksissa kaksi kertaa. 

Lähtökohtina olivat kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä viihtyisän ja turvallisen katutilan luominen alueen historiaa kunnioittaen. Merkittävänä tekijänä oli alueen yritysten tarpeiden huomiointi ja kadun elävyyden lisääminen. Jokaiselle toimijalle annettiin mahdollisuus vuokrata kokeilualuetta oman liiketoiminnan käyttöön. Teknisiä reunaehtoja määrittivät muun muassa rakenteiden purettavuus, hulevesien hallinta sekä pelastusteiden ja nostopaikkojen varmistaminen. 
 
- Esimerkiksi pelastuslaitos oli mukana kaikissa vaiheissa ja määritteli kortteleiden nostopaikat niin, että jokaiseen rakennukseen pääsee paloautolla poikkikaduilta, Pia kertoo.  

Kun pääarkkitehti Carl Ludvig Engel 1817 piirsi kävelypuiston, hän teki siitä eurooppalaisten esikuvien mukaan kaupungin keskeisimmän kävelyn ja näyttäytymisen paikan. Tätä haluttiin vahvistaa, ja kokeilussa perehdyttiin historiallisiin kasvi- ja kivilajeihin sekä materiaaleihin.  
 
- Kaupunginpuutarha innostui istutusten suunnittelusta. Istutuksissa käytetään noin 50 kasvilajia, ja niistä suurin on kasvatettu siemenistä Kaupunginpuutarhassa, Pia kertoo. 

Koska kyseessä on kaksivuotinen kokeilu, kalusteiden ja materiaalien on oltava kierrätettäviä ja sovittava muihinkin kaupungin historiallisiin puistoihin ja katukohteisiin. Myös puuterassit mitoitettiin kaupungin parklet-ohjeiden mukaan. 

Yhteissuunnittelussa luotiin ratkaisuja myös muihin tarpeisiin. Yhteissuunnittelun tuloksena syntyi muun muassa melulta ja pakokaasulta suojaava korkea rajaava ruukku kasviritilöineen ja terassirajaukseen sopiva ruukkumalli, jonka sisälle saa ajoneuvon pysäyttävän betonipaaden.

Kaupungin strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on edistää kävelyä ja pyöräilyä ja vähentää autoliikennettä. Jo ennakkoon oli selvillä, että autoilun rajoittaminen tulee aiheuttamaan kritiikkiä, vaikka yleisessä tiedossa on, että Helsinki on tehnyt päätöksen olla hiilineutraali 2035 ja liikenteen osuus tavoitteessa on oleellinen. Trendi on globaali ja edellyttää katuverkoston muuttamista myös Suomessa.  
 
Pian mukaan julkisessa keskustelussa toistuu vinouma, joka koskee kaikkia uudistuksia ja kaupunkisuunnittelua yleensä: hankkeiden vastustajat ovat aktiivisia ja kannattajat hiljaa.  
 
- Erityisesti tässä hankkeessa julkinen keskustelu on perustunut henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja median nostamiin klikkiotsikoihin, ei niinkään kohteeseen liittyvään faktatietoon. Totuus on se, että kokeilu jakaa mielipiteet hyvin tasaisesti.  
 
- Syksyllä 2023 tehdyssä laajassa puhelimitse toteutetussa mielipidekyselyssä 51 % oli sitä mieltä, että Esplanadien kävely-ympäristöä tulisi kehittää ja 44 % prosenttia vastaajista oli tätä vastaan. Esplanadeilla tehdyissä haastatteluissa 81 % koki alueen viihtyisyyden lisääntyneen ja 65 % koki, että kävelyyn ja pyöräilyyn muutettu katutila on positiivinen asia. 
 
Esplanadien kokeilusta tehdään monipuolista seurantaa koko kaksivuotisen kokeilun ajan. Vielä on Pian mukaan liian aikaista vetää johtopäätöksiä. Yhdestä asiasta hän on kuitenkin varma: yhteissuunnittelu paransi lopputulosta. Sitä on syytä hyödyntää yhä enemmän muissa vastaavissa projekteissa.

Esplanadien talvikuvat on ottanut Aarni Salomaa