Esplanadin kävely- ja terassialueet

Pohjois- ja Eteläesplanadien kävelyalue laajeni kesäkuussa 2023 yli tuhat neliömetriä, kun toisen ajokaistan ja pysäköintikaistan tilalle rakennettiin terasseja ja oleskelualueita.  
 
WSP:n asiantuntijat vastasivat hankkeen katujen, kalustuksen ja kasvillisuuden suunnittelusta. Tutustu Esplanadien katukokeilun taustaan sekä katujen vehreään ilmeeseen, joissa näkyy kaupunkilaisten kädenjälki ja alueen kiehtova historia.   

Esplanadit ovat eläneet mukana kaupungin muutoksissa 

Esplanadin puisto ja sitä reunustavat kadut ovat toimineet helsinkiläisten olohuoneena 1800-luvun puolivälistä asti. Ensimmäisen kerran puiston muoto ja tunnusomaiset kaksoispuurivit on esitetty Johan Albreht Ehrenstömin asemakaavassa, jonka keisari Aleksanteri I hyväksyi 1817.   
 
Helsingin silloisen pääarkkitehti Carl Ludvig Engelin hahmottelema Esplanadin kävelypuisto on suunniteltu eurooppalaisten esikuviensa mukaan. Se on alusta asti ollut Helsingin keskeisin kävelyn ja näyttäytymisen paikka. Puiston yhteydessä on aina ollut myös kahviloita ja ravintoloita. 1800-luvun lopulla puistoon avattiin muun muassa kivennäisvesi- ja virvoitusjuomakioskeja. 
 
1960-luvulla kävelypuiston luonne muuttui: vuonna 1961 valmistui Hakaniemen silta, Pohjoisranta muutettiin autoväyläksi ja keskustan läpiajo ohjattiin kulkemaan Esplanadien kautta. 1970-luvulla Esplanadien nupukivien päälle tehtiin asfaltti, joka kuorittiin pois 1990-luvun lopulla, kun jalkakäytäviä levennettiin ja niille asennettiin katulämmitys. 

Tavoitteena elävä ja käveltävä keskusta-alue 

Esplanadien katukokeilussa oli kyse alueen elinvoiman parantamisesta ja entistä paremman kävelykaupungin rakentamisesta. Tavoite pohjautui Helsingin kaupungin strategiaan ja liikkumisen kehittämisohjelmaan, johon kytkeytyy myös vuonna 2021 valmistunut kävelyn edistämisohjelma. Ohjelman visiona on vilkkaat ja eloisat kaupunkikeskustat, joissa kävely on mielekäs osa arjen liikkumista, ja jotka kannustavat oleskeluun ja vapaa-ajanviettoon. Käytännössä tämä tarkoittaa kävelyn priorisoimista Helsingin suunnittelussa, suunnitelmien toteutuksessa ja ylläpidossa.  
  
Kokeilun taustalla oli myös lähitulevaisuuden rakentamishanke, jossa Esplanadin alueen putkistoja kunnostetaan ja puita uusitaan. Kokeilun avulla tutkittiin, miten aluetta kannattaa kehittää hankkeen yhteydessä. Syksyyn 2024 kestäneessä kokeilussa seurattiin, miten alueen ja sen yritysten vetovoima kasvaa, kun kävelyn ja oleskelun mahdollisuuksia parannetaan.    
 

Suunnitteluratkaisuissa näkyy alueen historia  

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa julkisen kaupunkitilan ilme oli vahvasti maistraatin ohjauksessa. Korttelit, kadut, aukiot ja puistot suunniteltiin arkkitehtonisiksi kokonaisuuksiksi. Kalusteissa näkyivät klassiset, symmetriset ja kasvimaailmasta tutut muodot ja kalusteita koristivat rikkaat, luonnosta haetut rakenne- ja koristeaiheet. Suomeen kalustemallit tulivat Etelä-Euroopasta ja Ruotsista. 

 Esplanadin katukokeilun suunnitteluratkaisuihin haettiin inspiraatiota ja mallia historiasta siltä ajalta, kun alue alun perin rakennettiin. Kalusteiden ja rakenteiden tyylissä näkyi Esplanadien perinteinen ja elegantti design. Koristeelliset yksityiskohdat, kalustevalinnat ja kasvisuunnittelu saivat inspiraationsa ympäröivien rakennusten arkkitehtuurista ja historiallisten kartanoiden puutarhoista. Nykypäivän tuotekehitys mahdollisti myös aivan uudenlaisten julkisen ympäristön kalusteiden mukaan tuomisen.   

Värimaailma noudatti Helsingin kaupunkitilaohjeen historiallisten alueiden ohjeistusta: lämpimiin puunsävyihin toi syvyyttä musta teräs. Harmaanvihreiden istutusruukkujen väri mukaili 1800-luvun lopun aikakauden vihertävää harmaata, jota kaupungissa käytettiin kalusteissa ja valaisinpylväissä.