Kiertotalouden merkitys ja mahdollisuudet tierakentamisessa tunnistetaan infra-alalla yhä laajemmin. Kiertotalous ei ole enää vain ekologinen trendi, vaan se avaa uusia mahdollisuuksia innovatiivisille ja kestäville ratkaisuille tieinfrastruktuurin rakentamisen ja kehittämisen parissa. Tässä kirjoituksessa pyrin diplomityöni tulosten kautta luomaan tilannekuvan kiertotalouden nykytilasta tierakentamisessa.
Kiertotalous tierakentamisessa
Tutkin joulukuussa 2023 valmistuneessa diplomityössäni uusiomateriaalien sekä kiertotalousratkaisujen vaikutuksia tiehankkeen kokonaistaloudellisuuteen. Kokonaistaloudellisuutta tarkastelin tiehankkeessa syntyvien euromääräisten kustannusten ja hankkeen aiheuttamien hiiidioksidipäästöjen kautta. Kiertotalousratkaisut rajasin tiehankkeen yhteydessä toteutettaviin räätälöityihin ratkaisuihin, jotka noudattavat kiertotalouden periaatteita.
Diplomityön tekemisen yhteydessä syntyi käsitys teeman tärkeydestä toimialalla sekä sen ympärillä vallitsevasta positiivisesta ilmapiiristä. Alalla vaikuttaisi olevan piilevää potentiaalia eli mahdollisuuksia nykyistä suuremmille päästövähennyksille, sekä muun muassa markkinoiden kehityksen myötä myös kustannussäästöille. Toisaalta työn yhteydessä selvisi myös useita haasteita, jotka vaikuttavat hidastavan toimialan siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Pienillä teoilla suuria vaikutuksia
Tutkin työssäni case-kohdetta, joka teki työstä konkreettisemman ja sitoi teoriaa lähemmäs käytäntöä. Kohteena käytin laajaa Vt3 Hämeenkyrönväylä -hanketta, jossa rakennettiin 10 kilometriä uutta valtatietä hyödyntäen rakennusmateriaaleina myös erilaisia uusiomateriaaleja lentotuhkasta vaahtolasiin ja betonimurskeesta renkaisiin. Näiden lisäksi hankkeelta ajettiin noin 400 000 m3 ylijäämä- ja leikkausmaita loppusijoitukseen noin 10 km päässä sijaitsevan Haverin kultakaivoksen rikastushiekka-alueen peittomateriaaleiksi.
Työssäni laadin kohteesta kustannus- ja päästölaskentoja Väylärakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -ohjetta sekä Uusiomaarakentamisen vaikutukset ja indikaattorit -raporttia mukaillen. Työn tulokset antoivat käsityksen uusiomateriaalien ja kiertotalousratkaisujen käytöllä saavutettavista hyödyistä, jotka vaikuttavat olevan vaihtelevia.
Hämeenkyrönväylän hankkeessa uusiomateriaalien osuus oli noin 4 % hankkeen materiaalien kokonaiskulutuksesta. Saavutetut hyödyt osoittautuivat hankkeen kokoluokan vuoksi suhteellisen pieniksi, mutta etenkin päästövähennysten kannalta merkittäviksi kustannusten pysyessä käytännössä muuttumattomina.
Hankkeen päästöt laskivat noin 1,8 %, joka vastaa noin 187 000 kappaletta suomalaisten keskimääräisiä henkilöautolla tehtyjä työmatkoja (Henkilöliikennetutkimus 2021: 16,4 km, 13 v auto). Suhteellisesti pienelläkin uusiomateriaalien käytöllä voi siis olla merkittäviä vaikutuksia etenkin suurissa hankkeissa.
Tierakentamisessa on työssä todennettuja hyötyjä suurempaa potentiaalia päästövähennyksille johtuen muun muassa tierakentamisen suuresta resurssien käytöstä ja alhaisesta uusiomateriaalien osuudesta suhteessa käytettyihin materiaaleihin. Uusiomateriaalien markkina on tierakentamisen näkökulmasta kuitenkin vasta kehittymässä ja siinä on merkittävää alueellista vaihtelua. Asiantuntijahaastatteluiden yhteydessä vastaajat totesivat odottavansa kehitystä tapahtuvan kautta linjan, mutta odottivat sen kuitenkin olevan verrattain hidasta.
