Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa sijaitseva entinen Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan talo saneerattiin NCC:n laajassa kehityshankkeessa moderniksi toimistorakennukseksi.
Hanke oli Suomessa ensimmäisiä, joka toteutettiin uusimpien korjausrakentamisen kriteerien mukaisesti BREEAM-ympäristöluokituksen Excellent-tasolle.
Asiantuntijamme vastasivat 8 700 kem2 laajuisen hankkeen rakenne- ja pohjasuunnittelusta. Suunnittelussa onnistuttiin ratkomaan rakenteellisesti erittäin vaativia asioita sekä säilyttämään keskusta-alueella sijaitsevan kiinteistön historiallinen ilme. Onnistuneesta lopputuloksesta kertoo Wolt Enterprise Oy:n pääkonttorin sijoittuminen täysin modernisoituun rakennukseen.
Huonekorkeus säilytettiin, mutta sisäilman laadusta ei tingitty
Kulma21 korjausrakennushankkeessa rakennuksen alkuperäinen runko säilytettiin ennallaan ja välipohjat puhdistettiin orgaanisesta aineesta. Lisäksi osasta alakattoja tehtiin kantavia, jotta tekniikka saatiin ripustettua. Poikkeuksellinen ratkaisu tehtiin, jotta rakennuksen runko pystyttiin säilyttämään.
- Rakennuksen huonekorkeus on nykytoimistoihin verrattuna poikkeuksellisen matala, joten jokainen neliö oli otettava tehokäyttöön. Laadimme rakennuksen rungosta laserkeilauksen avulla tietomallin, jonka varassa vaativaa suunnittelua oli mahdollista viedä tehokkaasti eteenpäin, taustoittaa rakennesuunnittelun projektipäällikkö Paulus Hedenstam.
Erityisen haasteen toi nykytekniikan ja ilmanvaihdon vaatimusten sovittaminen olemassa olevaan kerroskorkeuteen. Tämä edellytti tiivistä yhteistyötä, rakenteiden tarkkaa mitoittamista ja niiden yhteensovittamista.
- Kanaviston reititys palkkien väliin ja uusien kuilujen suunnittelu vaativat jatkuvaa dialogia kohteen talotekniikkasuunnittelijoiden kanssa, sillä ilmanvaihdon kanavakoko lähes kolminkertaistui verrattuna alkuperäiseen tekniikkaan. Yhteensovittaminen tehtiin niin, että rakennuksessa pystyttiin säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä palkkeja ja minimoimaan uusien palkkien valaminen, Paulus kertoo.
Rakennuksen vanha IV-konehuone sijaitsi rakennuksen katolla, mutta osa tekniikasta siirrettiin kellarikerrokseen tilanpuutteen takia. Lisäksi ylimmän kerroksen konehuoneen rakenteita muutettiin ja ahtaisiin väleihin tehtiin muun muassa paikallavaluja.
Ullakkokerros muuntui toimistotiloiksi
Kaavassa rakennuksen kerrosluvuksi oli merkitty kuusi kerrosta ja kattokerroksesta rakennettiin seitsemäs kerros toimisto- ja saunatiloille. Rakennusluvan saaminen edellytti kuitenkin kerroksen rakenteiden vahvistamista, sillä alun perin kattokerros oli rakennettu kylmäksi ullakoksi.
- Ullakkokerroksen kantavuutta ei ollut mitoitettu toimistokäyttöön ja suunnittelussa piti huomioida myös lumikuormien nykyvaatimukset. Jouduimme siis suunnittelemaan kerrokseen uudet kantavat rakenteet sekä vahvistamaan olevia rakenteita, Paulus kertoo.
Uuden ylimmän kerroksen teräsrungon suunnittelu ei kuitenkaan ollut mutkatonta, sillä julkisivuun oli mahdollista tehdä vain hyvin pieniä muutoksia. Ratkaisuksi keksittiin muuttaa katto alkuperäisistä suunnitelmista poiketen mansardikatoksi, joka edellytti tavanomaista monimuotoisempia teräsrakenteita.
- Mansardikatto näyttää ulospäin yhtenäiseltä peltikattopinnalta ja seinärakenteet ovat näin ollen yhtenäisiä kattorakenteen kanssa. Tämän takia vesikaton tuuletuksen toteutukseen jouduttiin kiinnittämään erityishuomioita, jotta vaikea kattomuoto lukuisine ikkunoineen saatiin rakennusfysikaalisesti toimivaksi. Vesikaton ja sen rungon toteutuksessa jouduttiin tekemään arkkitehdin sekä myös LVISA-suunnittelijoiden kanssa runsaasti yhteensovitusta, jotta kerroksen rakenteista saatiin toimivia sekä tekniikalle löydettiin tarvittava tila, Paulus kertoo.
Rakenteellisesti haastava toteutus toi kerrokseen lisää neliöitä ja funkkistalon julkisivuun sopivaa ja näyttävää muotoilua. Myös rakennuksen julkisivun kulma-aihe uusittiin käyttäen teräs- ja liimapuurakennetta sekä kupariverhousta. Rappaus palautettiin alkuperäiseen, vuoden 1939 ilmeeseen.
Kestävästi kunnostettu Kulma21
Uuden ja vanhan rakennustavan yhdistäminen käyttämällä liittorakenteita mahdollisti sen, että rakennukselle saatiin uusi elämä ilman turhaa purkamista. Tämä oli myös merkityksellisin teko hankkeen päästöjen vähentämiseksi, sillä olemassa olevan rungon säilyttäminen asetti sen päästöt lähes nollatasolle.
Lisäksi hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen, energian ja veden säästöön sekä jätehuoltoon. Hanke onkin ensimmäisiä korjausrakentamisen hankkeita Suomessa, jolle haetaan BREEAM-ympäristösertifiointia.
