Esteettömien ympäristöjen suunnittelu on laaja kokonaisuus, jonka keskiössä on ihmisten erilaisten tarpeiden huomioiminen. Suunnittelun painopiste on pitkään ollut fyysisissä ympäristöissä, mutta eri järjestöjen aktiivisuuden myötä ja tiedon lisääntyessä, on kurssi hiljalleen kääntymässä esteettömyyden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun.
Esteisyys voi liittyä moneen eri asiaan. Liikkumiskyvyn lisäksi ihmisen kyky aistia, ymmärtää tai hahmottaa ympäristöä voi olla rajoittunut. Esteettömyydessä ei siis ole kyse pelkästään liikkumista helpottavista ratkaisuista. Tasavertainen suunnittelu huomioi myös näkemiseen, kuulemiseen ja kommunikointiin liittyvät rajoitteet.
Näkövamman kanssa elää Suomessa noin 55 000 ihmistä. Heidän kykynsä havainnoida ympäristöä on pitkälle tunto- ja kuuloaistin varassa. Kun näköaisti suljetaan pois tai se on rajoittunut, saa äänimaisema uuden merkityksen. Esteettömän äänisuunnittelun avulla voidaan vaikuttaa siihen, onko tuo maisema kaoottinen vai looginen.
Ääniympäristön esteetön suunnittelu
Äänellisten esteettömyysratkaisujen huolellisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi kuuloaistin varassa olevien näkövammaisten kykyyn suunnistaa tilassa. Kuulovammaisille on puolestaan tärkeää hyvän kuunteluympäristön varmistaminen tiloissa, joissa informaatio on puheen ja muun äänen muodossa.
Olen tehnyt ääniympäristöjen esteettömyysarvioita useissa kohteissa ja konsultoinut ympäristöjen kehittämisessä eri järjestöjen asiantuntijoita. Havaintojeni perusteella suurimmat puutteet julkisissa tiloissa voidaan tiivistää kahteen pääkohtaan:
1) Suuri osa informaatiosta on saatavilla vain visuaalisessa muodossa, jolloin se ei ole saavutettavaa heikkonäköisille ja sokeille.
2) Tilojen ääniympäristöt antavat viestejä, jotka eivät ole suunniteltuja ja tarkoituksenmukaisia vaan vääriä. Pahimmillaan jopa haitallisia ja tarkoitukseltaan päinvastaista viestiä välittäviä.
Tilojen puutteet on ratkaistavissa ammattitaitoisen esteettömyys- ja äänisuunnittelun avulla. Kokonaisuutta tukee useat järjestelmätason ratkaisut, joista erityisesti yksi on herättänyt runsaasti keskustelua ja tunteitakin – kyseessä on äänimajakka.
Äänimajakat osana esteettömän ympäristön suunnittelua
Äänimajakat ovat heikkonäköisille ja sokeille tarkoitettuja opasteita. Perinteisesti nämä ovat laitteita, jotka lähettävät jatkuvaa merkkiääntä kohteessa liikkumisen tueksi. Äänimajakoita asennetaan paikkoihin, jotka on tärkeää löytää, kuten sisäänkäynnille, kohokartalle tai taksitolpalle. Äänimajakka pitää ääntä, jonka avulla näkövammainen henkilö voi suunnistaa sitä kohti.
Perinteisten äänimajakoiden maine on ristiriitainen. Osa ihmisistä kokee majakoiden äänen häiritseväksi, minkä vuoksi majakoita pyydetään sammutettavaksi. Joskus laitteita myös rikotaan häiritsevän äänen vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että äänimajakoita ei haluta asentaa tiloihin, ellei ole pakko. Esimerkkien kautta päästään ongelman ytimeen: äänimajakan tarkoitus on olla kutsuva ja opastaa luokseen – ei häiritä ja olla luotaantyöntävä.
Yksi keino välttää ilkivaltaa ja luoda miellyttävämpi kokemus tilan kaikille käyttäjille, on huomion kiinnittäminen majakan äänisignaaleihin. Kuorma-autojen peruutusääntä muistuttavan piippauksen sijaan, voi äänimaailman rakentaa miellyttäväksi ja informatiiviseksi. Myös äänimajakkalaitteiden tekninen kehitys tuo uusia ratkaisuja. Älykkäät äänimajakat, joita kutsutaan myös hiljaisiksi äänimajakoiksi, tarjoavat mahdollisuuden kohdennettuun opastukseen.
Älykäs äänimajakka opastaa selkeästi ja kohdennetusti
Älykäs äänimajakka tarjoaa informaatiota ainoastaan sitä tarvitseville, eikä häiritse muita tilassa olijoita. Majakat aktivoituvat puhelimeen ladatun sovelluksen avulla. Kun sovellusta käyttävä henkilö on bluetooth-kantaman päässä, opastus käynnistyy ja tarjoaa puhuttuna saman informaation, joka on esillä kohteen opasteissa. Käyttäjä voi halutessaan valita perusopastuksen äänimerkkien avulla tai pyytää lisäinformaatiota, jolloin tilasta ja siellä olevista opasteista saa tietoa puhuttujen viestien avulla. Puhesyntetisaattorin sijaan opastuksessa voidaan käyttää selkeää ja miellyttävää ihmisääntä.
Menetelmä ratkaisee monta äänimajakoihin aiemmin liitettyä ongelmaa:
1) Äänimajakat eivät ärsytä ketään, koska ne eivät ole jatkuvasti päällä.
2) Äänimajakoiden äänimerkkien ei tarvitse olla varoitusääniä vaan ne voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisiksi ja miellyttäviksi.
3) Sitä, mihin äänimajakka opastaa, ei tarvitse enää arvailla tai tietää etukäteen, koska äänimajakka puhuu ääneen sen, missä se sijaitsee ja mihin se opastaa.
4) Äänimajakka voi puhuttujen viestien avulla välittää tilassa näkyvää informaatiota, joka on aiemmin ollut näkövammaisten henkilöiden saavuttamattomissa, kuten aukioloaikoja, opasteiden tekstejä, avustuspisteiden sijainteja sekä muuta hyödyllistä tietoa – käyttäjän omalla kielellä.
Kyseessä on monin verroin parempi ääniopastuskokonaisuus kuin mitä pelkillä vanhanaikaisilla, perinteisillä äänimajakoilla voidaan koskaan saavuttaa.
Kuopion matkakeskukseen asennettiin älykäs äänimajakkajärjestelmä tammikuussa 2021. Vastasin kokonaisuuden suunnittelusta tehden tiivistä konsultatiivista yhteistyötä Näkövammaisten liiton kanssa läpi projektin. Toteutus on saanut erittäin hyvää palautetta sekä liitolta että käyttäjiltä. Näkövammaisten liitto suositteleekin, että uusissa kohteissa käytettäisiin tulevaisuudessa älykkäitä äänimajakoita.
Maailmalla älykkäiden äänimajakoiden suosio on vahvassa nousussa. Ranskassa niitä käytetään kaikilla rautatieasemilla sekä Pariisin kaikilla metroasemilla. Katso tästä, kuinka äänimajakka opastaa käyttäjiä Kuopion matkakeskuksessa ja ota yhteyttä mikäli kiinnostus heräsi. Kerron mielelläni lisää esteettömän ääniympäristön toteuttamisesta ja äänimajakoiden mahdollisuuksista.
