Pyöräliikenteen infran rakentamiseen käytetyt kustannukset ovat oleellinen osa pyöräliikenteen seurantaa. Kustannusten seuranta ja laskentatapa vaihtelevat kuitenkin kunnissa merkittävästi. Tarve peilata pyöräliikenteen kehittämiseen käytettyjä euroja muuhun infrarakentamiseen ja seurata pyöräliikenteen tuotto-panos-suhdetta on herättänyt kunnissa tarpeen selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä. Vertailukelpoisen tiedon saaminen muista kunnista tuo myös tukea päätöksentekoon.
Tammikuun 2023 lopussa julkaistu ”Selvitys pyöräliikenteen infrakustannusten seurannasta” vastaa haasteeseen. Se tarjoaa suosituksia käytäntöjen yhdenmukaistamiseen ja työkaluja kustannustietojen keräämisen tueksi. Laatimamme selvityksen rahoitti ja ohjasi Pyöräilykuntien verkosto sekä Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun kaupungit. Lisäksi työhön osallistuivat Espoon, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Vaasan ja Vantaan kaupungit keräämällä kustannustietoa ja osallistumalla keskusteluun.
Isot asiat yhtenäiseksi, pienillä yksityiskohdilla lisää tarkkuutta
Selvityksessä tunnistettiin kolme tekijää, joiden yhtenäistäminen ratkaisee suurimman osan kuntien raportoinnissa syntyneistä eroista. Näiden lisäksi tunnistettiin monia pienempiä tekijöitä, joista annettiin suositukset, mutta joiden vaikutus kokonaisuuteen on pienempi.
Kolme merkittävintä yhdenmukaistettavaa asiaa suosituksineen ovat:
1. Uusien alueiden yhteydessä rakennetun pyöräliikenneinfran kustannuksia ei oteta mukaan seurantaan. Uusille asuinalueidelle rakennettava infra ja kunnallistekniikka ovat osa aluerakentamisen kokonaisuutta, eikä uutta aluetta pystytä rakentamaan ilman nykystandardin mukaisia pyöräteitä. Tavanomaisen pyöräliikenneinfran rakentaminen uudelle alueelle ei siis varsinaisesti ole pyöräliikenteen edistämistä.
2. Muiden hankkeiden yhteydessä toteutettu jalankulku- ja pyöräliikenneinfra lasketaan mukaan seurantaan. Kustannukset on tavoitteena saada omaksi kohdakseen rakennusurakoiden taloudelliseen loppuselvitykseen. Jos tietoja toteutuneista kustannuksista ei saada, arvioidaan kustannukset toteutuneiden neliöiden perusteella.
3. Liikenneinfran kokonaiskustannuksina käytetään maaliikennealueiden rakentamisen kokonaiskustannuksia, jossa ei ole mukana kunnallistekniikkaa. Uudet aluerakentamiskohteet erotellaan kokonaiskustannuksista.
Kustannustietojen kerääminen vuosittain
Selvityksen yhteydessä laadimme kustannusseurantataulukon, joka helpottaa kuntien kustannustietojen keräämistä yhdenmukaisessa muodossa. Tavoitteena on, että Pyöräilykuntien verkosto kerää tiedot mahdollisimman monesta kunnasta vuosittain ja tiedottaa tuloksista.
Työssä annetut suositukset on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja Suomessa tällä hetkellä käytössä oleviin työkaluihin ja menetelmiin sopivana. Tämän toivotaan kannustavan mahdollisimman monia kuntia ottamaan suositukset käyttöönsä ja ryhtymään seuraamaan kustannuksia yhdenmukaisella tavalla. Annetut suositukset on suunniteltu erityisesti kustannusten seurantaan, eikä suosituksilla oteta kantaa kunnan investointibudjetin tekotapaan.
Tutustu selvitykseen
